Poika raidallisessa pyjamassa

Hei !
Pitihän sitä munki jotain hulluilta päiviltä ostaa; kirjoja, tai oikeastaan pokkareita. 3,90e pokkari! Eli noin kolme pokkaria yhden hinnalla. 'This is fucking awesome'... Ja mikä parasta, Antony Beevorin kirjoja. 
Ainoastaan Rosa Liksom, hytti nro. 6 oli 9.90 euroa. 

 

Sain eilen jo luettua yhden noista ; Poika raidallisessa pyjamassa. Plussaa : kirja on tosi helppolukuinen. Hyvää laiskapäivä/ aivot hitaalla- luettavaa. 

Miinusta: juoni eteni liian nopeaa ja kuvailu oli aika kömpelöä. 

Loppuratkaisu ei ollut yllätys, koska olin nähnyt aikasemmin jo kirjan pohjalta tehdyn elokuvan.

Kirja on Anne Frankin päiväkirjan tapaan hyvä johdatus aiheeseen.

lovesong

heipä hei !

Torstaina oli teatteripäivä. Kävin katsomassa näytelmän Lovesong (Abi Morgan). Aivan ihana! Itku oli lähellä monessakin kohtaa. Taas jälleen Oulun kapunginteatteri yllättää taidoillaan. Todella lahjakkaita näyttelijöitä ja lavastus oli upea. 
Näytelmässä tarina kerrotaan ristiin kahdessa ajassa; samaa pariskuntaa seurataan rakastumisen alkuhetkistä vanhuuteen. Näytelmä puhuu elämästä inhimillisesti, humoristisesti ja herkästi. 
Mistä pidin ehkä eniten oli se että näytelmän tarina oli realistinen ja herkkä, ilman turhaa draamaa. Ilon ja surun hetkiin pystyi samaistumaan. Rooleissa : Jorma Koho, Liisa Toivonen (opettaa draamaa meidän koulussa), Tomi Enbuska, Anne Syysmaa. 

Lewis Hine

Tällainen löytö:
Lewis Hine (1874- 1940). Amerikkalainen valokuvaaja.

ajatuksia ja kirppislöytöjä

hei ! Perus tiistaita vietetään. Uusi jakso alkoi. 7 kurssia, kyllähän se menee...
Historiassa pitäis tehdä tutkielma jostain kylmän sodan aikana eläneestä (luultavasti jotenkin myös vaikuttavasta) henkilöstä. Ihan kuumottaa ku tutkielmat on kivoja (niiden avulla oikeesti oppi) ja haluan onnistua tässä.  Ajattelin että joku näistä; Mihail Gorbatsov ,Leonid Breznev tai Nikita Hrustsov.

Ostin pari päivää sitten ilta- sanomien erikoislehden Stalinista. Tosi mielenkiintoista juttua! Pistää kyllä miettiämään ...miten tuo isä aurinkoinen onki jääny joidenkin mieleen sankarina, samoin Lenin ja Mao. CCCP paidoista ei sanota mitään ,mutta jos paidassa on kuva hakarististä...ei seuraa mitään hyvää. 
Aika hurja yritys tehdän piru pyhimykseksi. En ole havainnut Saksassa vastaavia ideoita  julistaa Hitler pyhimykseksi.
Hitler tapatti n. 6 miljoonaa
Lenin n. 10 miljoonaa
Stalin n. 20-50 miljoonaa
Mao 60 miljoonaa, joidenkin tilastojen mukaan enemmän.
Entäpä Pol Pot? tapatti lähes kaikki lukeneet ja oppineet. Punakhmerien tavoitteena oli luoda maahan utooppinen agraariyhteiskunta tuhoamalla kaupunkien keskiluokka, jonka tuhkasta nousisi tulevaisuuden uusi ihminen....mitä ?!

...ja Hitler on hirviö? ei ole näköjään ainut. Hitlerin hirmuteot ihan kalpenee näitten rinnalla.

(mutta huom. huom. huom. asia on paljon monimutkaisempi ja tästä aiheesta voi keskustella paljon paljon paljon, loputtomasti, mutta tarkastelin tätä asiaa nyt tästä näkökulmasta.)

Mutta ei enää näin synkkiä asioita!
Tässä pari kirjaa mitä aion lukea. Toivottavasti löydän aikaa, koska nämä kolme herraa ovat vallan mielenkiintoisia.

  

Tein viime viikolla tosi hyviä löytöjä kirpputorilla!

Tässä niistä kuvia:

 

http://www.youtube.com/watch?v=zsyjS_vJfkw 

*kumarrus ja niiaus* 

rikos ja rangaistus

hei!

Luin viikko sitten kirjan Rikos ja rangaistus (Dostojevskin romaani, ilmestynyt 1866). Ennätyksellisen nopeaa, kolmessa päivässä. Tahti oli nopea. En tiedä sitten sainko kirjasta tarpeeksi irti ja oliko lukukokemukseni paras mahdollinen. Ainakin pelottavia unia näin; nauravia parrakkaita miehiä, venäläisiä pieniä katulapsia, huivipäisiä mummoja ja pieniä pimeitä huoneita. Tunnelmaan ainakin pääsi kun luki kirjaa kuusi tuntia putkeen ilta kahdeksasta aamu kahteen. 


Kerron omasta lukukokemuksesta ja yritän nähdä kirjan ihan vain kirjana, ilman mitään suuria klassikkoleimoja. Dostojevskistä sanotaan että hän oli yksi romaanitaiteen suurista klassikkokirjailijoista. En sitä osaa vielä sanoa, koska en ole muita teoksia lukenut, mutta sen tiedän että osa hänen kirjoistaan on hyvinkin paksuja. Kirjassa Rikos ja rangaistus on n. 515 sivua ja monessa kohtaan saattoi olla viisi aukeamaa "turhaa" löpinää ja kuvailua mikä ei ollu juonen kannalta yhtään ratkaisevaa. Turhia lauseita sinne tänne ja yhtäkkiä huomaa että kirjaa on mennyt 50 sivua mutta samassa tilanteessa ollaan. En tiedä voinko käyttää sanaa turha vai olinko itse vain turhautunut, mutta mielestäni se kertoo joistakin kirjailijan puutteista jos asioita ei osaa tiivistää (!). Kuvitelkaa jos noin tuhat sivuinen Karamazovin veljekset on samaa jaarittelua, niin meneehän sinä ikä ja terveys...
Ehkä se mahtava fiilis Dostojevskin kirjoista tulee siksi kun ne saa luettua loppuun? Unohtaa ihan ne tylsät hetket kun hyppii lauseitten yli ja uskottelee itselleen lukevansa, vaikka oikeasti laskee vain sivuja, laskee kuinka paljon saa luettua tunnissa ja kuinka kirjanmerkki vaihtaa pikkuhiljaa paikkaa ja kohta onkin lähempänä takakantta kuin etukantta...
Ei vaitiskaan. Kait hänessä nyt jotain täytyy olla...

'Hän ei tosin ollut ujo eikä arka, päin vastoin: mutta hän oli ollut jotakin aikoja ärtyneessä ja jännittyneessä, raskasmielisyyden kaltaisessa tilassa. Hän oli siinä määrin uppoutunut itseensä ja eristäytynyt kaikista muista ihmisistä, että varoi kohtaamasta jokaista, ei vain emäntäänsä. Hän oli köyhyyden masentama, mutta tukalat olotkin olivat viime aikoina lakanneet häntä rasittamasta.' 

'Jos nyt jo pelkään näin, kuinka kävisikään silloin, jos olisi todella ryhdyttävä itse tekoon ?...' 

Aika koukuttava, ainakin omasta mielestä.
Vaikka kirja onkin paksu ja hidaslukuinen, suosittelen sitä silti, kunhan varaa tarpeeksi aikaa sen lukemiseen. Tämä ei jää ainakaan itsellä viimeiseksi kerraksi kun luen tämän kirjan. Uskon että saan siitä toisella kerralla enemmän irti ja ehkä ymmärränkin paremmin.

Lupaus huomisesta

Oulun taidemuseossa on (mutta ei ole enään pitkään) Petri Yrjölän näyttely Lupaus huomisesta 9.2.- 14.4.2013). Aivan mahtava taiteilija, suosittelen todella. 
'Syvästi lohdullisia balladeja ihmisenä olemisesta' toteaa Otso Kantokorpi. 
' ..ne ovat värin ja valon luomia tunnetiloja, joissa liikutan usein melankolian hellässä syleilyssä.'

 

 http://www.ouka.fi/oulu/taidemuseo

mahtava fiilis

*syvä huokaus* jee vihdoin sain tehtyä tämän blogin mikä on ollu suunnitelmissa jo puolisen vuotta, mutta sain vasta nyt järkättyä kunnolla aikaa tämän tekemiseen. varmaan vielä muokkailen säädän ,väännän ja käännän ulkoasua ja asetuksia ku pitää ensin päästä vähän perille koko systeemistä.

Blogiin kirjoittelen enimmäkseen sellasia juttuja mitä pidän mielenkiintoisina ja kertomisen arvoisina. asiaa tulee kirjoista ,elokuvista, museokäynneistä, teatteriesityksistä, kirpputori- pelastusarmeijalöydöistä jne. jne. 
tällä hetkellä en harrasta mitään,mutta kulttuuri, historia ja kirjallisuus kiinnostaa. tykkään valokuvata ja maalailla.
unelmiani ,joista tulen vuodattamaan krokotiilinkyyneleitä blogiini joka päivä (no en.) ovat matkustaa (ainakin) Berliiniin, Pietariin, Moskovaan, Amsterdamiin...jne. jne. niitä on liikaa. kaipaan kaupunkilomia ja jos mulla käy tuuri pääsen kesän alussa Pietariin. 
aika hyvä fiilis tästä blogista, saa nähä miten onnistun :)
nyt kahville---> 

 

 

http://www.youtube.com/watch?v=r8eGJuVZ3oM